Ylläs – liikkumisen palveluiden edelläkävijänä ja Arctic MaaSin pilottialueena


Ylläs on ollut viime vuosina ahkerasti mukana kehittämässä liikkumisen palveluita. Alueella on tehty MaaS-pilotointeja noin kolmen vuoden ajan (2015-2018) ennen Arctic MaaSin käynnistymistä syksyllä 2018. Yksi olennaisimpia huomioita Ylläksen aiemmista piloteista oli se, että reittioppaan toiminta-alueen on oltava laajempi ja käyttäjämäärien suuremmat, jotta matkailijoille pystyttäisiin tarjoamaan liikkumisen osalta riittävän hyvä palvelutaso. Yhden matkakohteen kapasiteetti ei riitä kannattavan ja kestävän liikkumista helpottavan ratkaisun löytymiseen. Ylläksen MaaS-pilotointeja lähdettiin näin ollen jatkojalostamaan ja siten edistämään harvaan asutun Pohjois-Suomen saavutettavuutta laajemminkin – näitä haasteita ratkomaan rakennettiin Open Arctic MaaS -hankekokonaisuus.

Ylläs on toiminut Arctic MaaS -hankkeessa pilottialueena ja eräänlaisena tutorina muille hankkeessa mukana oleville kunnille ja alueiden kehittämisorganisaatioille. Edelläkävijän ja esimerkin roolissa Ylläksen opit aiemmista MaaS-pilotoinneista ovat olleet Lapin reittioppaan kehitystyössä tärkeää pääomaa. Ylläksen kokemuksia on hyödynnetty Lapin reittioppaan kehitystyössä, ja aiemmin esiin tulleita haasteita on pyritty hankkeen aikana taklaamaan. Ylläs on tuonut vahvasti matkailualueen näkökulman ja tarpeet avoimen palvelualustan kehitystyön keskiöön.

MaaS-pilotointien alkupuoliskolla Ylläksellä testattiin YlläsAround-nimistä reittiopasta, joka integroitiin seuraavassa vaiheessa YlläsTiketti-lippukauppasovellukseen (pilotointi kaudella 2016-2017). Mobiilisovelluksen pilotoinnista kuitenkin opittiin se, että matkailijaa on haasteellista tavoittaa ennen matkaa. Eri kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä ei ole helppoa saada lataamaan lyhyttä ajanjaksoa varten uutta sovellusta lukuisten sovellusten joukosta – ellei se satu tarjoamaan jotain uudenlaista lisäarvoa käyttäjälleen. Juuri vaikeus päästä asiakkaan taskuun ohjasi Arctic MaaSissa tehtävää Lapin reittioppaan kehitystyötä selainpohjaisen palvelun kehittämiseen. Reittioppaan haun voi esimerkiksi upottaa widgetinä eli pienoisohjelmana matkakohteen etusivulle, kuten YlläsAroundille tehtiin. Kokeilun perusteella todettiin, että reissuaan suunnitteleva matkailija löytää reittioppaan todennäköisimmin kohteen sivuilta.

 

Digitaalisten karttojen ajantasaisuus 

Matkailijoiden näkökulmasta Lapissa on haasteellista löytää tietoa reiteistä ja aikatauluista ilman digitaalista reittiopasta. Tiedot löytyvät usein liikennöitsijöiden sivuilta, esitteistä, ilmoitustauluilta jne. Reaaliaikainen reitti- ja aikataulutieto kuitenkin puuttuu. Tämän lisäksi ulkomaalaisen matkailijan voi olla vaikeaa tunnistaa oikeaa bussipysäkkiä. Pysäkin tunnistamiseen liittyvät haasteet huomattiin Ylläksellä aiempien pilottien aikana, sillä esimerkiksi lumen peittämät kyltit tien varressa olevalla levikkeellä eivät ole kansainväliselle yksilömatkailijalle selkeä signaali oikean bussipysäkin sijainnista. Toimiva digitaalinen reittiopas pystyisi kuitenkin opastamaan matkailijan tarkasti toivotulle pysäkille ja esittämään aikataulut reaaliajassa mahdollisine myöhästymis- ja häiriötiedotteineen.
 
Lisäksi pohjoisessa bussit saattavat pysähtyä paikoissa, joissa ei ole virallista bussipysäkkiä ja eikä näin ollen myöskään pysäkin rakenteita. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi hotellien ja kauppojen pihat. Epävirallisiin pysähtymispaikkoihin voidaan kuitenkin luoda virtuaalipysäkki, jolloin pysäkki pystytään näyttämään tarkasti digitaalisessa reittioppaassa osana reittihakua. Hankkeen alkuvaiheessa Ylläksen alueella kartoitettiin virtuaalipysäkkien tarvetta ja käytiin läpi prosessi uusien pysäkkien lisäämiseksi Digiroadin kansalliseen pysäkkitietokantaan. Kesäkuun aluekierroksen yhteydessä virtuaalipysäkkien lisäämisen tarvetta kartoitettiin muillakin alueilla ja myös niiden pysäkit on tarkoitus viedä Digiroadiin Ylläksen esimerkin viitoittamana.


Reittien tarkka esittäminen vaatii virtuaalipysäkkien lisäksi mahdollisesti myös uusien väylien lisäämistä Digiroad-tietojärjestelmään. Uusia pysäkkejä voi nimittäin luoda vain olemassa oleville tieväylille, jotka mukailevat virallisia tieverkkoja – tällaisia eivät yleensä ole piha-alueet. Näin ollen loimme hankkeen toimesta Ylläkselle uusia digitaalisia väyliä Digiroadiin, jotta uudet virtuaalipysäkit voitiin sijoittaa täsmällisemmin. Pysäkkien ja väylien lisäämisprosessin läpiviennin harjoittelussa Ylläs on siis toiminut koekaniinin roolissa, kun alueen epävirallisia pysähtymispaikkoja (virtuaalipysäkkejä) ja uusia väyliä on viety digitaalisiin järjestelmiin. Siten digitaalisilla kartoilla esitettävä tieto on mahdollisimman täsmällistä ja käyttäjille hyödyllistä. Muille alueille virtuaalipysäkkejä on lisätty siltä osin kun niitä on toimitettu. Ylläksen alueella kaikki virtuaalipysäkit ovat näkyvissä.


Ylläksellä on aiempien pilottien yhteydessä pidetty myös Mapathon (kartoitustapahtuma), jonka yhteydessä alueen avointa kartta-aineistoa on kartoitettu ja paranneltu – etenkin matkakohteen näkökulmasta. Matkailijoille olennaisten palveluiden löytyminen OpenStreetMapin tietokannasta on tärkeää myös liikkumisen palveluiden kehityksessä. On tärkeää, että matkailija voi käyttää kohteiden/palveluiden/nähtävyyksien nimiä osana reittihakua tarkan osoitteen tai pysäkin nimen sijaan.

Ylläksen OpenStreetMap-kokemusten yhteydessä tunnistettiin tarve lisätä kohteille eri kutsumanimiä, jotta kohde löytyy mahdollisimman monilla nimillä niistä järjestelmistä, jotka käyttävät OpenStreetMapin karttapohjaa. Näin olleen esimerkiksi Lapin reittioppaan kokeiluversiosta pystyy hakemaan Ylläksellä sijaitsevaa Äkäshotellia Pirtukirkko-lempinimellä. Tilanne on sama, oli kyseessä mikä tahansa muu kohde tahansa - mikäli kaikki kutsumanimet on lisätty OpenStreetMapin tietokantaan, löytyy kohde myös reittioppaasta. Nimeämisasia koskee myös kohteen mahdollisia vieraskielisiä nimiä. Huolella nimetyt kohteet edistävät kohteen näkyvyyttä digitaalisessa maailmassa. Tietoa etenkin kohteiden nimeämiseen liittyen on viety etenkin kesäkuun aluekierroksen aikana eteenpäin Ylläkseltä muille alueille.

Ylläksen pilotointi

Liikkumispalveluiden pilottialueena ja yleisemmin liikkumisen suunnittelun osalta Ylläs on aluerakenteeltaan yksi haastavimmista kohteista. Runsas mökkimajoitus ja kaavoitusratkaisut ovat luoneet tilanteen, jossa päätieltä lähtee lukuisia yksittäisiä pistoja – mökkiteitä, joita voi ajaa vain edestakaisin. Hankalaksi tilanteen tekee se, että esimerkiksi skibussit eivät näin ollen pysty ajamaan ns. ympyräreittejä, vaan reittien ajamisen suhteen on tehtävä toimivia kompromissiratkaisuja. Liikkumispalveluiden kehitykselle tämä on samanaikaisesti sekä haaste, että mahdollisuus. Ylläksen aiemmissa piloteissa oli mukana myös alueen taksiyrittäjiä, mutta käytännön kysymykset liittyen esimerkiksi tulonjakoon ja muihin olennaisiin kysymyksiin ratkaisivat sen, että Arctic MaaSissa keskityttiin perinteisemmän, aikataulutetun joukkoliikenteen digitointiprosesseihin ja sitä kautta tapahtuvaan palvelutason nostoon.




Hankkeen aikana Ylläkselle luotiin uusia virtuaalipysäkkejä ja bussien ajoreitit saatiin kulkemaan tietä pitkin digitaalisilla kartoilla. Digitransit-pohjaisen reittioppaan päivitystarpeista johtuen reittioppaan teknisessä toimivuudessa oli kuitenkin aika ajoin ongelmia. Reittioppaan palvelutasoa saatiin siis käytännössä nostettua, mutta sen tekninen laatutaso laski. Jotta Ylläs pääsee ottamaan seuraavan harppauksen eteenpäin liikkumispalveluiden kehityksessä, on muiden pohjoisen alueiden ensin päästävä liikenteen digitalisaation osalta samalle tasolle, mihin Ylläs on viime vuosina edennyt. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi evaluoida digitointityökalujen tarjontaa ja kehittää avoimen lisenssin/lähdekoodin digitointityökalua eteenpäin - Ylläksellä toivottiin ennakkoon tämän kehitystyön osa-alueen etenevän hankkeen aikana. Työ digitointityökalujen parissa jäi kuitenkin vielä kesken, sillä taustajärjestelmien ja toimintaympäristön luomat haasteet ohjasivat hankeresursseja muuhun tekniseen kehitystyöhön. Taustajärjestelmien kuntoon laittaminen ja uusien ominaisuuksien kehittäminen reittioppaaseen olivat kuitenkin olennainen osa kehityspolkua matkalla kohti käyttäjäystävällistä, kokonaisvaltaista reittiopaspalvelua, josta matkailija löytää kaiken tarjolla olevan liikenteen.



-Tea Koskela