Ylläs – liikkumisen palveluiden edelläkävijänä ja Arctic MaaSin pilottialueena
Ylläs on
ollut viime vuosina ahkerasti mukana kehittämässä liikkumisen palveluita.
Alueella on tehty MaaS-pilotointeja noin kolmen vuoden ajan (2015-2018) ennen
Arctic MaaSin käynnistymistä syksyllä 2018. Yksi olennaisimpia huomioita
Ylläksen aiemmista piloteista oli se, että reittioppaan toiminta-alueen on
oltava laajempi ja käyttäjämäärien suuremmat, jotta matkailijoille
pystyttäisiin tarjoamaan liikkumisen osalta riittävän hyvä palvelutaso. Yhden
matkakohteen kapasiteetti ei riitä kannattavan ja kestävän liikkumista
helpottavan ratkaisun löytymiseen. Ylläksen MaaS-pilotointeja lähdettiin näin
ollen jatkojalostamaan ja siten edistämään harvaan asutun Pohjois-Suomen
saavutettavuutta laajemminkin – näitä haasteita ratkomaan rakennettiin Open
Arctic MaaS -hankekokonaisuus.
Ylläs on toiminut Arctic MaaS -hankkeessa pilottialueena ja eräänlaisena tutorina muille hankkeessa mukana oleville kunnille ja alueiden kehittämisorganisaatioille. Edelläkävijän ja esimerkin roolissa Ylläksen opit aiemmista MaaS-pilotoinneista ovat olleet Lapin reittioppaan kehitystyössä tärkeää pääomaa. Ylläksen kokemuksia on hyödynnetty Lapin reittioppaan kehitystyössä, ja aiemmin esiin tulleita haasteita on pyritty hankkeen aikana taklaamaan. Ylläs on tuonut vahvasti matkailualueen näkökulman ja tarpeet avoimen palvelualustan kehitystyön keskiöön.
MaaS-pilotointien
alkupuoliskolla Ylläksellä testattiin YlläsAround-nimistä reittiopasta, joka
integroitiin seuraavassa vaiheessa YlläsTiketti-lippukauppasovellukseen
(pilotointi kaudella 2016-2017). Mobiilisovelluksen pilotoinnista kuitenkin
opittiin se, että matkailijaa on haasteellista tavoittaa ennen matkaa. Eri
kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä ei ole helppoa saada lataamaan
lyhyttä ajanjaksoa varten uutta sovellusta lukuisten sovellusten joukosta –
ellei se satu tarjoamaan jotain uudenlaista lisäarvoa käyttäjälleen. Juuri
vaikeus päästä asiakkaan taskuun ohjasi Arctic MaaSissa tehtävää Lapin
reittioppaan kehitystyötä selainpohjaisen palvelun kehittämiseen. Reittioppaan
haun voi esimerkiksi upottaa widgetinä eli pienoisohjelmana matkakohteen
etusivulle, kuten YlläsAroundille tehtiin. Kokeilun perusteella todettiin, että
reissuaan suunnitteleva matkailija löytää reittioppaan todennäköisimmin kohteen
sivuilta.
Digitaalisten karttojen ajantasaisuus
Matkailijoiden
näkökulmasta Lapissa on haasteellista löytää tietoa reiteistä ja aikatauluista
ilman digitaalista reittiopasta. Tiedot löytyvät usein liikennöitsijöiden
sivuilta, esitteistä, ilmoitustauluilta jne. Reaaliaikainen reitti- ja aikataulutieto
kuitenkin puuttuu. Tämän lisäksi ulkomaalaisen matkailijan voi olla vaikeaa
tunnistaa oikeaa bussipysäkkiä. Pysäkin tunnistamiseen liittyvät haasteet
huomattiin Ylläksellä aiempien pilottien aikana, sillä esimerkiksi lumen
peittämät kyltit tien varressa olevalla levikkeellä eivät ole kansainväliselle
yksilömatkailijalle selkeä signaali oikean bussipysäkin sijainnista. Toimiva
digitaalinen reittiopas pystyisi kuitenkin opastamaan matkailijan tarkasti
toivotulle pysäkille ja esittämään aikataulut reaaliajassa mahdollisine
myöhästymis- ja häiriötiedotteineen.
Lisäksi
pohjoisessa bussit saattavat pysähtyä paikoissa, joissa ei ole virallista
bussipysäkkiä ja eikä näin ollen myöskään pysäkin rakenteita. Tällaisia
paikkoja ovat esimerkiksi hotellien ja kauppojen pihat. Epävirallisiin
pysähtymispaikkoihin voidaan kuitenkin luoda virtuaalipysäkki, jolloin pysäkki
pystytään näyttämään tarkasti digitaalisessa reittioppaassa osana reittihakua.
Hankkeen alkuvaiheessa Ylläksen alueella kartoitettiin virtuaalipysäkkien
tarvetta ja käytiin läpi prosessi uusien pysäkkien lisäämiseksi Digiroadin
kansalliseen pysäkkitietokantaan. Kesäkuun aluekierroksen yhteydessä
virtuaalipysäkkien lisäämisen tarvetta kartoitettiin muillakin alueilla ja myös
niiden pysäkit on tarkoitus viedä Digiroadiin Ylläksen esimerkin viitoittamana.
Reittien
tarkka esittäminen vaatii virtuaalipysäkkien lisäksi mahdollisesti myös uusien
väylien lisäämistä Digiroad-tietojärjestelmään. Uusia pysäkkejä voi nimittäin
luoda vain olemassa oleville tieväylille, jotka mukailevat virallisia
tieverkkoja – tällaisia eivät yleensä ole piha-alueet. Näin ollen loimme
hankkeen toimesta Ylläkselle uusia digitaalisia väyliä Digiroadiin, jotta uudet
virtuaalipysäkit voitiin sijoittaa täsmällisemmin. Pysäkkien ja väylien
lisäämisprosessin läpiviennin harjoittelussa Ylläs on siis toiminut koekaniinin
roolissa, kun alueen epävirallisia pysähtymispaikkoja (virtuaalipysäkkejä) ja
uusia väyliä on viety digitaalisiin järjestelmiin. Siten digitaalisilla
kartoilla esitettävä tieto on mahdollisimman täsmällistä ja käyttäjille
hyödyllistä. Muille alueille virtuaalipysäkkejä on lisätty siltä osin kun niitä
on toimitettu. Ylläksen alueella kaikki virtuaalipysäkit ovat näkyvissä.
Ylläksellä
on aiempien pilottien yhteydessä pidetty myös Mapathon (kartoitustapahtuma),
jonka yhteydessä alueen avointa kartta-aineistoa on kartoitettu ja paranneltu –
etenkin matkakohteen näkökulmasta. Matkailijoille olennaisten palveluiden
löytyminen OpenStreetMapin tietokannasta on tärkeää myös liikkumisen
palveluiden kehityksessä. On tärkeää, että matkailija voi käyttää
kohteiden/palveluiden/nähtävyyksien nimiä osana reittihakua tarkan osoitteen
tai pysäkin nimen sijaan.
Ylläksen
OpenStreetMap-kokemusten yhteydessä tunnistettiin tarve lisätä kohteille eri
kutsumanimiä, jotta kohde löytyy mahdollisimman monilla nimillä niistä
järjestelmistä, jotka käyttävät OpenStreetMapin karttapohjaa. Näin olleen
esimerkiksi Lapin reittioppaan kokeiluversiosta pystyy hakemaan Ylläksellä
sijaitsevaa Äkäshotellia Pirtukirkko-lempinimellä. Tilanne on sama, oli
kyseessä mikä tahansa muu kohde tahansa - mikäli kaikki kutsumanimet on lisätty
OpenStreetMapin tietokantaan, löytyy kohde myös reittioppaasta. Nimeämisasia
koskee myös kohteen mahdollisia vieraskielisiä nimiä. Huolella nimetyt kohteet
edistävät kohteen näkyvyyttä digitaalisessa maailmassa. Tietoa etenkin
kohteiden nimeämiseen liittyen on viety etenkin kesäkuun aluekierroksen aikana
eteenpäin Ylläkseltä muille alueille.
Ylläksen pilotointi
Liikkumispalveluiden
pilottialueena ja yleisemmin liikkumisen suunnittelun osalta Ylläs on
aluerakenteeltaan yksi haastavimmista kohteista. Runsas mökkimajoitus ja
kaavoitusratkaisut ovat luoneet tilanteen, jossa päätieltä lähtee lukuisia
yksittäisiä pistoja – mökkiteitä, joita voi ajaa vain edestakaisin. Hankalaksi
tilanteen tekee se, että esimerkiksi skibussit eivät näin ollen pysty ajamaan
ns. ympyräreittejä, vaan reittien ajamisen suhteen on tehtävä toimivia
kompromissiratkaisuja. Liikkumispalveluiden kehitykselle tämä on samanaikaisesti
sekä haaste, että mahdollisuus. Ylläksen aiemmissa piloteissa oli mukana myös
alueen taksiyrittäjiä, mutta käytännön kysymykset liittyen esimerkiksi
tulonjakoon ja muihin olennaisiin kysymyksiin ratkaisivat sen, että Arctic
MaaSissa keskityttiin perinteisemmän, aikataulutetun joukkoliikenteen
digitointiprosesseihin ja sitä kautta tapahtuvaan palvelutason nostoon.
Hankkeen
aikana Ylläkselle luotiin uusia virtuaalipysäkkejä ja bussien ajoreitit saatiin
kulkemaan tietä pitkin digitaalisilla kartoilla. Digitransit-pohjaisen
reittioppaan päivitystarpeista johtuen reittioppaan teknisessä toimivuudessa
oli kuitenkin aika ajoin ongelmia. Reittioppaan palvelutasoa saatiin siis
käytännössä nostettua, mutta sen tekninen laatutaso laski. Jotta Ylläs pääsee
ottamaan seuraavan harppauksen eteenpäin liikkumispalveluiden kehityksessä, on
muiden pohjoisen alueiden ensin päästävä liikenteen digitalisaation osalta
samalle tasolle, mihin Ylläs on viime vuosina edennyt. Hankkeen tavoitteena oli
lisäksi evaluoida digitointityökalujen tarjontaa ja kehittää avoimen
lisenssin/lähdekoodin digitointityökalua eteenpäin - Ylläksellä toivottiin
ennakkoon tämän kehitystyön osa-alueen etenevän hankkeen aikana. Työ
digitointityökalujen parissa jäi kuitenkin vielä kesken, sillä taustajärjestelmien
ja toimintaympäristön luomat haasteet ohjasivat hankeresursseja muuhun
tekniseen kehitystyöhön. Taustajärjestelmien kuntoon laittaminen ja uusien
ominaisuuksien kehittäminen reittioppaaseen olivat kuitenkin olennainen osa
kehityspolkua matkalla kohti käyttäjäystävällistä, kokonaisvaltaista
reittiopaspalvelua, josta matkailija löytää kaiken tarjolla olevan liikenteen.
-Tea Koskela