Kestävän liikkumisen palveluiden ekosysteemi

Digitaaliset reittioppaat ovat kaupunkiympäristöissä jo arkipäivää. Kasvava yksilömatkailijoiden määrä ja vahvasti esillä oleva kestävän kehityksen trendi asettavat omalta osaltaan painetta viedä digitaalista palvelutasoa ja liikkumispalveluiden kehitystä eteenpäin myös harvaan asutuilla alueilla. Haasteet ovat kuitenkin erityyppiset kaupunkeihin verrattuna – pitkät välimatkat, liikenteen rajallinen määrä, pirstaloituneet liikkumisen palvelut ja matala digitointiaste. Aikataulu- ja reittitieto on hajanaista ja hankalasti löydettävissä etenkin ulkomaisten yksilömatkailijoiden näkökulmasta. Kokonaisvaltaiselle reittioppaalle on todellinen tarve, sillä pohjoisessa seuraava bussi ei tulekaan vartin kuluttua ja lämpömittarikin voi huidella -30 asteessa.

Open Arctic MaaS -hankekokonaisuus on vienyt Pohjois-Suomen liikkumispalveluiden kehitystä monin tavoin eteenpäin kuluneen vuoden aikana. Hankkeessa on tehty töitä sisäisen saavutettavuuden ja liikenteen digitalisoinnin edistämiseksi pohjoisen harvaan asutulla alueella. Arctic MaaSissa yhteistyötä on tehty yli alue-, maakunta-, toimiala-, organisaatio- ja hankerajojen vieden kehitystyötä näin monella rintamalla menestyksekkäästi eteenpäin. Hankkeen aikana tietoa pohjoisen Suomen liikkumistarpeista ja digitaalisista ratkaisuista on saatu vietyä eteenpäin eri tason toimijoille – ymmärrys on lisääntynyt ja yhdessä on otettu askeleita kohti vaivattomampaa ja helpompaa liikkumista. Monitasoisesta yhteistyöstä saadut synergiahyödyt ovat sysänneet merkittävästi harvaan asutun alueen liikkumispalveluiden kehitystä eteenpäin.

Ylläs on ollut viime vuosina ahkerasti mukana kehittämässä liikkumisen palveluita. Alueella on tehty MaaS-pilotointeja noin kolmen vuoden ajan (2015-2018) ennen Arctic MaaSin käynnistymistä syksyllä 2018. Yksi olennaisimpia huomioita Ylläksen aiemmista piloteista oli se, että reittioppaan toiminta-alueen on oltava laajempi ja käyttäjämäärien suuremmat, jotta matkailijoille pystyttäisiin tarjoamaan liikkumisen osalta riittävän hyvä palvelutaso. Yhden matkakohteen kapasiteetti ei riitä kannattavan ja kestävän liikkumista helpottavan ratkaisun löytymiseen. Ylläksen MaaS-pilotointeja lähdettiin näin ollen jatkojalostamaan ja siten edistämään harvaan asutun Pohjois-Suomen saavutettavuutta laajemminkin – näitä haasteita ratkomaan rakennettiin Open Arctic MaaS -hankekokonaisuus.

Arctic MaaS -hanke on vähitellen lähestymässä loppuaan ja jatkosuunnitelmia on laadittu pitkin kevättä. Kesäkuun aikana hankkeen projektisuunnittelijat toteuttivat aluekierroksen hankkeen rahoittaja-alueilla ja vierailivat pitämässä infotilaisuuksia yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla. Aluekierros alkoi torstaina 13.6. Enontekiöltä ja päättyi muutamaa viikkoa myöhemmin torstaina 27.6. Pyhä-Luostolle. Infoilaisuuksissa esiteltiin hanketta ja Lapinreittioppaan kokeiluversiota . Lisäksi osallistujille ohjeistettiin OpenStreetMap-karttapalvelun peruskäyttöä ja kerrottiin, miten kyseinen järjestelmä kytkeytyy reittioppaaseen. Kittilän tilaisuuden molemmat osiot löytyvät myös tallenteina Kideve elinkeinopalvelujen YouTube-kanavalta - linkit tallenteisiin löytyvät hankkeen materiaaleista . 

Open Arctic MaaS -hankkeen toinen palvelumuotoilun toimeksianto suunnattiin Lapin yliopiston matkailututkimuksen opiskelijoille, jotka saivat alkukeväästä tehtäväkseen pohtia liikkumispalveluja tulevaisuuden matkailijan näkökulmasta. Aikajänteeksi tulevaisuuden ennakoinnissa oli valittu näkymä viiden vuoden päähän. Yhteensä viisi ryhmää esitti palvelumuotoilua ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödyntävän projektinsa tuotoksia SINCO-laboratoriossa huhtikuun lopussa.

Open Arctic MaaS -hankkeessa pilotoitavan Lapin reittioppaan testiversion karttapohjana toimii OpenStreetMap, joka on avoimeen, vapaasti käytettävissä olevaan dataan perustuva yhteisöpalvelu ( https://wiki.openstreetmap.org ). Kuka tahansa pystyy muokkaamaan OpenStreetMapia ja viemään sinne uusia karttatietoja, esimerkiksi teitä ja palveluita – ilmaisen karttapalvelun sisältö päivittyy viranomaisten, hyödyntäjien ja vapaaehtoisten tuottamilla tiedoilla. Suomesta löytyy jo kymmeniä kartoittamisen harrastajia. Palveluiden lisääminen OpenStreetMapiin OpenStreetMapin käytön aloittaminen ja kartan muokkaaminen edellyttää sisäänkirjautumista, jonka voi tehdä esimerkiksi jo olemassa olevilla Facebook- tai Google-tunnuksilla. Tämän jälkeen karttaa pystyy tarkastelemaan, ja halutessaan muokkaamaan esimerkiksi yksittäisen kohteen tietoja: lisäämään rakennuksen, alueen, tai vaikkapa maastokohteen kuten vaaran tai kukkulan. Kohdetta lisättäessä OpenStreetMapiin riittää kohteen nimi ja kat

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat palvelumuotoilivat kevättalven aikana reittiopasta luottamuksen digitaalisena välineenä. Open Arctic MaaS -hankkeen toimeksiantoa avainsanoilla: ”pysäkki, reittiopas ja luottamuksen muotoilu” olivat toteuttamassa kaksi ryhmää, jotka esittivät ansiokkaat työnsä huhtikuun alussa Lapin yliopiston SINCO-laboratoriossa. Tekstin lopussa linkit ryhmien töiden loppupresentaatioihin.

Arctic MaaS -hankkeessa pidettiin tiistaina 12.3. liikennöitsijöille suunnattu työpaja. Liikennealan tutkimuksen yhteistoiminta-alusta TransDigin julkaisema uutinen liittyen työpajaan ja reittioppaan pilotoinnin etenemiseen on luettavissa täällä .  

Ylläksellä pidettiin helmikuun alussa Open Arctic MaaS -hankkeen työpaja, jonka yhteydessä pilotoitiin Lapin reittioppaaseen kehitettäviä reaaliaikaominaisuuksia kuten bussien reaaliaikaseurantaa. Reaaliaikatoimintojen tukeminen on ollut tänä vuonna Lapin reittioppaan kokeiluversion kehitystyön keskiössä ja tässä blogitekstissä paneudutaan näihin perinteisiä reittiopastoimintoja tärkeällä tavalla rikastaviin ominaisuuksiin. Kahdessa aiemmassa blogitekstissä on käsitelty pysäkkien ja väylien lisäämistä digitaalisille kartoille , sekä reitti- ja aikataulutietojen digitointia .

Open Arctic MaaS -hankkeessa rakenteilla olevan Pohjois-Suomen reittioppaan kokeiluversion kehitystyö jatkuu tiiviisti. Käytännöllisen aikataulu- ja reittioppaan on tuotava alueen liikkumispalvelut matkustajien ulottuville mahdollisimman helposti. Toimivan palvelun edellytyksenä on taustajärjestelmien – karttojen ja pysäkkien – ajantasaisuus, mikä mahdollistaa tarkan ja mielekkään sisällön esittämisen reittioppaan käyttäjälle. Edellinen blogiteksti tarjosi katsauksen uusien väylien ja pysäkkien lisäämisestä taustajärjestelmiin . Seuraavaksi tarkastelemme säännöllisesti päivitettävän datan eli aikataulu- ja reittitietojen digitointiprosessia.