Arctic MaaS etsii ratkaisuja reitti- ja aikataulutietojen digitointiin


Open Arctic MaaS -hankkeessa rakenteilla olevan Pohjois-Suomen reittioppaan kokeiluversion kehitystyö jatkuu tiiviisti. Käytännöllisen aikataulu- ja reittioppaan on tuotava alueen liikkumispalvelut matkustajien ulottuville mahdollisimman helposti. Toimivan palvelun edellytyksenä on taustajärjestelmien – karttojen ja pysäkkien – ajantasaisuus, mikä mahdollistaa tarkan ja mielekkään sisällön esittämisen reittioppaan käyttäjälle. Edellinen blogiteksti tarjosi katsauksen uusien väylien ja pysäkkien lisäämisestä taustajärjestelmiin. Seuraavaksi tarkastelemme säännöllisesti päivitettävän datan eli aikataulu- ja reittitietojen digitointiprosessia.

Kun liikkumispalvelun reitti ja aikataulu on suunniteltu, on seuraavaksi mietittävä, miten palvelusta tiedotetaan potentiaalisille asiakkaille ja miten sitä markkinoidaan. Joukkoliikenteen painettavat aikataulukirjat ovat nykyään jo harvinaisia, mutta edelleen aikatauluista tiedotetaan yleisesti paikallislehdissä sekä busseissa ja infopisteissä jaettavissa aikataululehtisissä. Internetin käytön arkipäiväistymisen myötä aikatauluja julkaistaan sähköisesti myös Pohjois-Suomessa, mutta tieto on hajaantunut eri toimijoiden ylläpitämille sivustoille ja matkailijan on hankalaa saada kokonaiskuvaa alueen liikenteestä.

Matkahuollon ylläpitämä matkahuolto.fi ja Traficomin Matka.fi tarjoavat matkustajille joukkoliikennepalveluiden hakutoimintoja, mutta Pohjois-Suomen osalta niistä puuttuu monen matkakohteen Skibus- ja lentokenttäliikenne, joka on olennainen osa erityisesti sesonkiajan liikkumispalveluita. Pohjois-Suomen kattava reittiopas on siksi tarpeellinen tiedotuskanava alueen bussien aikatauluista. Lisäksi se toimii myös erinomaisena markkinointikanavana liikennöitsijöiden tarjoamille liikkumispalveluille.



Digitaalinen tieto reittioppaaseen

Aikataulut ja reittitiedot saadaan reittioppaaseen näkyviin, kun ne on ensin digitoitu ja sen jälkeen lisätty reittioppaan tarjontaan. Pohjois-Suomen reittiopasta kehitetään Digitransit-kehitysympäristön päälle ja reititystoiminnallisuus on rakennettu avoimen lähdekoodin projektin OpenTripPlannerin päälle. Näille järjestelmille aikataulu- ja reittitiedon on oltava käytettävissä sellaisessa muodossa, joka on määritelty GTFS-standardissa (General Transit FeedSpecification). 

GTFS-standardin mukainen tietomuoto sisältää tiedon aikatauluista, reiteistä ja pysäkeistä. Ajoreitti on tallennettu lukuisten sijaintipisteiden ketjuna, jossa yksittäisiä sijaintipisteitä saattaa olla satoja. Standardin määrittelemää tietomuotoa on käytännössä mahdotonta tuottaa ilman tähän tarkoitukseen tehtyä työkalua. Open Arctic MaaS -hankkeessa digitoimiseen käytetään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tarjoamaa GTFS-standardin mukaista dataa tuottavaa RAE-työkalua (RAE=Reitti- ja AikatauluEditori). Traficom antaa RAE-työkaluun käyttöoikeuksia liikennöitsijöille ja organisaatioille, jotka tuottavat aikataulu- ja reittidataa.

Digitointityökalun käyttö ja siihen liittyvät haasteet 

RAE-työkalun käyttö aloitetaan syöttämällä perustiedot 1) liikennöitsijästä, 2) yhteystiedoista, 3) mahdollisesta sähköisestä lippukaupasta, 4) ajettavasta reitistä ja 5) ajanjaksosta, jolloin reittiä liikennöidään. Perustietojen syöttämisen jälkeen siirrytään käyttämään työkalun tarjoamaa karttapohjaa. Karttaa tai pysäkkihakutoimintoa käyttäen lisätään vuoron lähtö- ja päätepysäkit. Työkalu piirtää ajettavan reitin karttapohjalle suorinta tietä pääteitä pitkin. Jos vuoron ajettava reitti poikkeaa työkalun ehdottamasta, tietojen syöttäjä voi korjata ajettavan reitin oikeaksi. Tämän jälkeen vuorolle voidaan lisätä pysäkit joko automaattisesti tai manuaalisesti. Automaattisesti pysäkkejä lisättäessä mukaan tulevat kaikki reitin varrella olevat pysäkit, kun taas manuaalinen lisääminen mahdollistaa pysäkkien valitsemisen yksittäin. Kun vuoron ajoreitti ja pysäkit ovat kunnossa, lisätään vuorolle ajopäiväkalenteri vastaamaan ajettavia päiviä. Tarvittaessa vuoroa varten voidaan tehdä oma ajopäiväkalenteri. Ajopäivien lisäyksen jälkeen vuorolle lisätään lähtöajat ja lopuksi tarkistetaan vielä työkalun tarjoamasta aikataulusta kaikkien tietojen paikkansapitävyys, ennen kuin vuoro on valmis julkaistavaksi reittioppaassa.


Reittinäkymä RAE-työkalussa

RAE-työkalu on käyttökelpoinen apuväline aikataulu- ja reittitietojen digitointiin, mutta siinä on kuitenkin muutamia rajoitteita. Se on kehitetty lähinnä vakiovuorojen tarpeita varten, minkä vuoksi Open Arctic MaaS -hankkessa pilotoitavaa reittioppaan reaaliaikaista dataa varten työkaluun tarvittaisiin lisäominaisuuksia. RAE-työkalun käyttö on myös koettu haastavaksi. Se on lisäksi kaupallinen tuote, joten sen jatkokehittäminen hankkeen aikana ja hanketoimijoiden toimesta ei ole mahdollista. Näistä syistä hankkeen aikana arvioidaan muidenkin digitointityökalujen toimivuutta tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. 

Toimivan työkalun tulisi olla tarkoituksenmukainen ja helppokäyttöinen, jotta liikennöitsijät voisivat ottaa digitoimisen osaksi normaalia aikataulusuunnittelua. Lisäksi työkalun tulisi tarjota kuljettajalle tai liikennöitsijälle mahdollisuus syöttää reittioppaaseen reaaliaikaista tietoa yllättävissä tilanteissa. Jos esimerkiksi auto rikkoutuu reitin varrelle, kuljettaja voisi syöttää tästä tiedon reittioppaaseen. Näin matkailija saisi reittioppaasta aikataulua tarkistaessaan viiveettä tiedon siitä, miksi odotettu linja-auto ei ole vielä saapunut. Kuljettaja voisi lisäksi tiedottaa matkustajia reittioppaan kautta mahdollisista muista häiriötilanteista tai yllättävistä aikataulumuutoksista. Reaaliaikaisen datan päivittäminen reittioppaaseen voidaan joissakin tapauksissa hoitaa myös automaattisesti tietojärjestelmistä. Tätä mahdollisuutta tutkitaan ja pilotoidaan hankkeen aikana.

Tulevaisuuden digitointityökaluja? 

Tällä hetkellä hankkeessa arvioidaan kahden avoimen lähdekoodin projektin tuottamaa digitointityökalua, Ranskan julkisen sektorin rahoittamaa Chouette-projektia ja Conveyalin avoimen lähdekoodin lisenssillä julkaisemaa työkalua. Molemmat työkalut vaikuttavat teknisesti käyttökelpoisilta, mutta niissä vaikuttaa silti olevan runsaasti kehitettävää sekä käytettävyyden että Suomeen sovellettavuuden osalta.

Hankkeessa on tavoitteena arvioida avoimesti saatavilla olevia digitointityökaluja ja määritellä työkaluvaatimuksia tulevaisuuden tarpeisiin. Samalla on pohdittu myös säännöllisesti päivitettävän datan digitoimisen prosessia. Kenen vastuulla on jatkossa reitti- ja aikataulutietojen syöttäminen digitaalisessa muodossa? Missä vaiheessa aikataulujen suunnitteluprosessia digitointi tapahtuu, jotta liikkumispalvelut löytyvät reittioppaasta? Digitaaliseen muotoon syötetyn sisällön laatu ja oikeellisuus on myös oltava helposti tarkistettavissa. Helppokäyttöiset ja opastavat työkalut ovat edellytys sille, että digitoimisesta tulisi jatkossa osa liikennöitsijöiden aikataulusuunnittelua.


Jouko Nuottila
Tea Koskela